viimeiset Israelit.

Palasin tosiaan sunnuntaina viikon reissultani takaisin sateiseen Suomeen. Vaikka matka oli aivan mahtava niin oli myös mukavaa päästä takaisin kotiin rauhoittumaan. Israelissa kun noita aikatauluja noudatetaan esimerkiksi aivan eri tavalla kuin täällä kurinalaisessa Suomessa, joten tuolla töissä oli koko ajan sellainen pieni epätietoisuus asioista.

Tässä olisi nyt vielä viimeinen läjä kuvia ja sitten onkin aika palata taas kunnolla arkeen. Tuo reissu oli kyllä yksi elämäni hienoimpia tilaisuuksia mitä olen tehnyt ja saavuttanut. 

 Taukoa töistä ja kipaisu rannalle jääkahvin kera.

  Retki Jerusalemiin.

 Itkumuuri.

 Lasten filmifestarit järjestettiin paikallisessa Cinematequessa.

 

 Tuttuja naamoja vierailulla ennen muumielokuvan näytöstä.

 

Filmifestareiden loppujuhlat ja parhaan elokuvan palkitseminen.

Lentokentällä minua vastassa odotti yllättävä kokoonpano kun H:n lisäksi paikalla olivat myös omalta matkaltaan kentälle saapuneet vanhempani. Paluupäiväkseni osui siis sattumalta 24. (huh!) syntymäpäiväni joten vanhemmat olivat päättäneet jäädä vielä lentonsa jälkeen onnittelemaan vanhentunutta tytärtään kasvotusten. 

Kotona ehdin majailla ehkä reilun tunnin verran kunnes suuntasin läheiseen kuppilaan juhlistamaan vielä syntymääni muutaman toverin kera. Parin tunnin istuskelun jälkeen hyvin väsyneenä, mutta onnellisena kotiin. 

 Nyt täytyisi jotenkin taas päästä mukaan arjen kuvioihin ja hyväksyä se fakta, että täällä Suomessa on tähän aikaan vuodesta pimeää, märkää ja kylmää. Koti on kuitenkin aina koti.  

ps. hauskaa että joku on löytänyt tänne hakusanalla "lihava laama". :D

tässä mä surffaan.

 Tässä vielä todistusaineistoa siitä miten onnistuneesti kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni surffausta. Olin aika äimänä itsekin kun pääsin jo kolmannella yrittämällä laudalle seisomaan, mutta ehkäpä vanhasta lumilautailuharrastuksesta on ollut jotain hyötyä. 
Että kiitos vaan suurlähetystölle, joka järjesti meille ilmaisen yksityisen surffitunnin. 
Täytyy vielä sanoa, että 162 cm pitkä ruhoni näyttää aika jättiläiseltä tuon minikokoisen surffiopettajan rinnalla. :o
Kohta lisää tarinoita Israelista!

päivä viisi.

Koska väsymys on suuri ja huomenna taas aikainen herätys niin tässäpä tulee tämän päivän tunnelmia kuvaryöppynä. Vietin päivän ensimmäistä kertaa yksinäni, kävin kiertelemässä kauppoja, olin piknikillä hotellin kattoterassilla, pötköttelin hetken rannalla ja koitin räpsiä valokuvia asioista joista on monta kertaa pitänyt ottaa kuvia ohi kävellessä. Illalla oli paikallisessa kirjastossa Tove Jansson -valokuvanäyttelyn avajaiset, joissa olin esiintymässä. Siellä oli myös hieno "muumilaakso", jonka Israelilaiset lapset olivat askarrelleet. 

 Naapuriparvekkeiden viestinviejät. 

 Rantavahtikoppi kuin suoraan Baywatchista. Missä olet Mitch? 

  
Nyt äkkiä koisimaan, sillä huomenna täytyy jaksaa taas paiskia töitä. Siispä öitä!

sekalaisia kuvia viime päiviltä.

Täällä ollaan ja kiitos hotellihuoneen ilmaisen langattoman nettiyhteyden, seuraa joukko sekalaisia kuvia Israelista. Enempää en nyt viitsi tarinoida tällä kertaa, sillä huomenna on aikainen lähtö Jerusalemiin. Mutta kyllä kelpaa "tehdä töitä" tällaisissa tunnelmissa (oikeasti teen täällä vielä kyllä niitä ihan oikeitakin töitä kaikenmaailman surffailun ja rannalla löhöämisen lomassa, mutta ne työt sijoittuvat vasta loppuviikolle). 

Päivä 1: 
Löhöilyä rannalla ja hotellihuoneen ralliruutuvessa. 

 

 Päivä 2:
Iltaretki Jaffaan.

P

Päivä 3:
Surffikoulu, lisää rantalöhöilyä ja löytöjä ostoskeskuksesta.
 

 Uudet kengät, mekko ja hame. Naamasta palanut, meriveden ja auringon ryydyttämä nainen, matkalainen.

hiiohoi!

 Tää lähtis nyt Israeliin, heippa! ->

askartelupaja.

  
Kello löi jo kolme, lapset herätkää... Tulin hetki sitten Taikin maskerad -juhlista. Teemana oli tänä vuonna retro scifi ja senpä vuoksi olenkin kunnon naamiaisnatsina viettänyt koko päivän illan asua väkertäen. Tässä kuitenkin nyt ensin tunnelmia parin päivän takaa kun oli aikaa opetella taas huonolla tuloksella ukulelen soittelua ja heitellä tyynyjä.

Sitten takaisin maskerad -tunnelmiin. Vielä en paljasta asuani, mutta tässä muutama vinkki siitä minkälaisia toimenpiteitä minun ja H:n puvut vaativat. Mahtaako joku jo arvata mistä on kyse?

Voitte uskoa, että noiden minimaalisten ukkeleiden maalaaminen oli hiukan tarkkaa puuhaa. Kolmisen tuntia siinä vierähtikin. 
Ensi kerralla paljastan sitten kuvia lopputuloksesta ja itse juhlista, mutta sitä ennen, heittäkääpä arvailuja kehiin! Hyvää yötä ja itselleni oikein pirteää huomista työpäivää. 

kymmenen kuvaa.

Täällä taas!
Kävinpä viikonloppuna pyörähtämässä Lahdessa moikkaamassa vanhempia ja katselemassa mitä kotikaupungilleni kuuluu. Pariin päivään sisältyi mm. paljon jutustelua vanhempien kanssa, kalakeittomaistiaisia (olen pitkään uhkaillut syöttäväni perheelleni tuota bravuuriruokaani), muutaman ystävän kanssa istuskelua ja uudelleen herätetty teatteriesitys joka aiheutti nostalgisia tunnelmia. Kamera kulki ahkerasti mukana, mutta loppujen lopuksi sain napattua vain muutaman kuvan käppäillessäni illalla kaverin luota hiljaisen kaupungin läpi alkukotiin.

 

Maanantaina palasin aikaisin aamulla Helsinkiin mukanani mummoni aikoinaan virkkaama jättisuuri pitsipeitto. Siitä tuli ihan mahtava päällinen kauhtuneen ruskealle sohvallemme. Melkoinen aarre. 

Eilen kävin metsästämässä kaupungilta asioita matkaani varten ja ah sitä autuutta kun harhauduin Seppälään ja huomasin, että viime talven pelastajat ovat tulleet takaisin myyntiin! Törmäsin tosiaan viime syksynä vahingossa thermo legginsseihin, jotka osoittautuivat hame-/mekkoihmisen talven pelastajiksi. Ostin valitettavasti silloin vain yhden parin kokeiluun ja ne sitten kuluivatkin aika nopeasti kovan käytön jälkeen puhki. Palatessani ostamaan toisia samanmoisia niitä ei tietenkään ollut enää myynnissä. Mutta nyt niitä saa taas ja siksipä hamstrasin "3 2:n hinnalla" -tarjouksen turvin koko joukon lämpölegginssejä varastoon. Suosittelen ihan kaikille, menkää äkkiä ostamaan sellaiset ennenkuin ne taas loppuvat. (tämä ei ole maksettu mainos :D)

 

Tässä aamulla on sadellut niin kovasti, että pukeuduin suosiolla turvavaatteisiin eli maailman pehmeimpiin villahousuihin, villasukkiin ja lähipäivinä jatkuvasti päälläni nähtyyn kauluspaitaan. Kahvikuppi käteen ja pieni käpertyminen sohvalle nörttäilemään ennenkuin ryhdistäydyn ja suuntaan suihkun kautta ulos asioimaan lisää matkajuttuja. Jännittää jo mokoma matkustelu.

 

ps. Täytän heti matkalta kotiuduttuani 24 vuotta. HUH HUH!