torstai 8. joulukuuta 2011

minun kotini.

Tässä se nyt on, minun kotini. Asukit: minä, H, kilpikonna Niilo. Kuvaryöppy kertokoot enemmän.
























Kuvat on otettu myöhään illalla, siksi ovat rakeisia ja huonolaatuisia. Nyt lähden sinne musikaalitreeneihin, kävi nimittäin niin, että olin eilen niin sekaisin päivistä että matkustin harjoituksiin turhaan. Eilen kun oli vasta keskiviikko eikä torstai. Haha! :D

10 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Ihanan näköinen koti. Paljon kaikenlaista pientä ihmeteltävää. Itse tykkään erityisesti huonekorkeudesta, lautalattiasta, valokirjaimesta ja liitutauluseinästä! Jos omistaisin tuollaisen lattian, maalaisin sen heti valkoiseksi... :pp

Allu. kirjoitti...

Kiitos. (:
Joo, menis meilläkin varmaan lattia uusiksi kun se on aika huonossa kunnossa, mutta tää on vuokrakämppä niin ei viitsi ruveta remppailemaan.

Anonyymi kirjoitti...

Maatuska rivi! My little pony! (mullon samanlainen, jossain?) S- kirjain ja ihanat vanhat laukut!
Oijoi! Kiva ja persoonallinen koti teillä. :)
-Lilli

Allu. kirjoitti...

Kiitos!
Maatuskoita aloin saamaan muinoin lahjaksi ihmisiltä vanhan nettinikkini takia. :D Niitä on yhteensä 51, joista nuo punapipoiset olen itse maalannut.
My little poneja olen myös keräillyt joskus lapsena ja niitä löytyisi mökiltä suunnilleen saman verran kuin noita maatuskoita. Tuo kylppärissä kököttävä on ainoa joka on päässyt tänne Helsinkikotiin ja senkin olen löytänyt roskalavalta joskus muutama vuosi sitten.

Heidi kirjoitti...

Voi vitsi kun onkin viihtyisän näköinen koti.
Kivoja pieniä yksityiskohtia!

Allu. kirjoitti...

Kiitos!
Me ollaan tämmösiä romunkerääjiä :D

Anonyymi kirjoitti...

rakastan kaikkia pieniä asioita sun hyllyillä. ne tekee kodin :) hyvä että on vuokrakämppä, valkonen puulattia tekis koko kämpästä jo ihan liian vaaleen kokonaisuuden. paljonko on vuokra ? :) j.k. sait uuden lukijan :)

Allu. kirjoitti...

Oi kiva, uudet lukijat on aina iloinen yllätys! (:
En mäkään siis valkoiseksi pistäis noita lattioita, mutta hioisin ja laittaisin muuten kuntoon.
Pienet yksityiskohdat tekee todellakin kodin, en pystyis asumaan semmosessa kliinisen tyhjässä asunnossa.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! :) Uusi lukija ilmoittautuu, täytynyt heti parissa päivässä kahlata koko blogi läpi. Oot ihana! Kuvassa vilahtaa kaksi tommosta legoukkelin päätä, mistä semmosia saa vai onko jotain vanhoja aarteita? Mulla nääs on semmonen isompi pää jossa säilytän pipoja (tai no niitä pipoja mitkä mahtuu, kertynyt vähä niitäkin...) niin sopisi kokoelmiin.

Ja häh, työskentelee disney-hahmona?? :D

Allu. kirjoitti...

Oho, tervetuloa vaan! (: Ja Kiitos paljon! Legopäät ollaan saatu poikaystävän kanssa lahjaksi joten en kyllä osaa sanoa mistä ne on peräisin.
No ei nyt ihan Disney-hahmona, mutta läheltä liippaa. ;)