maanantai 12. marraskuuta 2012

ikuiset naamiaiset.

Olen usein vitsaillut, että minulla on ikuiset naamiaiset vahingossa. Luulen pukeutuneeni normaalisti, mutta katsottuani peiliin huomaan näyttäväni siltä kuin olisin pukeutunut jotain roolia varten. Tästä todistusaineistoa viimeaikojen asukuvien muodossa. 


Ensimmäisenä asu, jossa pyörin muutama päivä sitten. Ensisilmäyksellä näyttää ihan perus koltulta. Tarkemmin ajateltuna tällainen mekko päällä voisi ihan hyvin mennä naamiaisiin esittämään palvelustyttöä, tarjoilijaa tai hieman eritavalla stailattuna vaikkapa Addamsfamilyn Wednesdaytä. Hauskinta oli kuitenkin kun teatterilla toiset alkoivat kuittailemaan asustani ja tajusin pukeutuneeni hyvinkin samankaltaiseen tyyliin kuin rooliasuni Evita-musikaalissa. 


Toki palvelusväki-mielikuvaan saattaa myös vaikuttaa se, että kuvissa minulla on esityskampaus sekä osittain myös esitysmaski. 


Todistusaineisto numero 2. Viimeviikolla ajattelin yhdistää harmaat villashortsit, harmaan rusetin ja kauluspaidan. Sitten tajusin näyttäväni sellaiselta pikkupojalta, joka myy vanhoissa elokuvissa sanomalehtiä kadunkulmassa. Jälleen asiaan saattoi myös vaikuttaa esityskampaus. Helposti menisi tämäkin asu läpi teatteripuvustuksena pienillä muutoksilla.


Kolmas asu ei tuo itselleni ihan niin vahvoja mielikuvia (varsinkin kun eriparisukat häiritsevät silmää :D), mutta kyllähän tuosta saisi hyvin helposti väännettyä seiloriasun jos lisäisi kipparihatun päälakea koristamaan. 


Vaikka siis kuinka yritän pukeutua normaalisti on lopputuloksena asu, jonka joku ujommanpuoleinen naamiaisvieras voisi vetäistä päällensä. Toisaalta mikäs sen hauskempaa kuin jokapäiväiset salanaamiaiset! Eli tunnustakaa pois, kuinka moni teistä pukeutuu usein tahattomasti tai tahallaan naamiaisasuun?

4 kommenttia:

Salla kirjoitti...

Mun lemppariasu on sanomalehtipoika!

ja hauska sattuma: itse manasin läpi lauantain pukeutuneeni naamiaisasuun. Tunne johtui tavallisesta mustasta jakusta (bleiseristä?), kun halusin näyttää tilaisuutta varten siistimmältä kuin yleensä. Onneksi työpaikoillani ei koskaan ole ollut pukukoodia, huh.

Camilla kirjoitti...

Heips! Sulla on tosi ihana blogi ja halusin nyt palkita sen pienellä haasteella! http://toiveajatus.blogspot.fi/

:)

Allu. kirjoitti...

Salla: Haha, tiedän tunteen. Kerrankin kun koittaa laittaa jotain asiallisempaa päällensä niin naamiaisethan siitäkin tulee. :D

Camilla: Kiitos paljon! Vastailen haasteeseen seuraavalla päivittelykerralla. Jei! (:

Maria kirjoitti...

Tosi kivasti hiukset. :)