Japani valloitettu!

Arvoisat lukijani, seuraa viimein matkakertomus Japanista. 
Aluksi voisin hieman valottaa reissuni syytä. Olen kertonut aikaisemmin työni olevan jossain määrin salaista, sillä sadun on pysyttävä aitona ja illuusion säilyttäminen on yksi työni tärkeimpiä sääntöjä. Kovin teräviä hoksottimia ei kuitenkaan tarvita selvittääkseen aikaisempien matkakertomusteni perusteella mitä työkseni puuhailen. Sanottakoon siis vaikka, että olen muutaman ihan oikean satuhahmon läheinen ystävä. 
Eipä kauaa tarvinnut miettiä vastausta kun esimieheni pisti alkuvuodesta viestiä, että kiinnostaisiko matka Tokioon. Tämä on siis kuvaryöppy siitä kun minä, esimieheni ja työtoverini P lähdimme maaliskuussa viikoksi Japaniin seikkailemaan (niin ja tekemään niitä töitäkin). 

Näkymä hotellihuoneen ikkunasta, 27. kerroksesta.

Sama näkymä suoraan alas.

Tiimipaidat ja aikaeron aiheuttamat silmäpussit.

Toisen esiintymispäivän yleisö.

Hattiwattikuoro lauloi P:lle synttärionnittelut.

Kreisit bilehatut, tiimipaidat ja synttärijuhlintaa.

Tokyo Tower hotellin respan ikkunasta.

Ostoskeskuskeikka.

Keikkaeväät.

Illallisella yläilmoissa.

Hotellihuonebileet.

Japanilaisia herkkuja, joista suurin osa maistui..noh, persoonalliselta.

Suomineito Suomikahvilassa.

Paniikkishoppailua.

Pari muutakin oli lähtenyt ostoksille.

Pysähdyttiin poseeraamaan. Kerrankin 162-senttinen ruhoni näyttää hujopilta.

"Työmatka" Disneylandiin.

Bileiden hauskin jätkä hassussa hatussaan.

Tiimihatut.

Esitin joskus Peter Pan -musikaalissa Tiikerililjaa. Intiaaniprinsessa löysi viimein kotiin.

"Se on Kouraaa! Koura päättää kuka lähtee tai jäää..."

Iltaparaati.

Ruoka-automaatti, josta ostettiin sokkona annokset. 

Karaokeilta yksityishuoneessa. 

Harajuku-alue ja ostohysteria.

 Viimeisen illan ruokailut, sakea ja sushia. Opin muuten tuolla reissulla syömään puikoilla, pakosta.

Loppuun vielä viehättävät purikurat, jotka otettiin Harajukussa.

Jälleen yksi elämäni hienoimpia tilaisuuksia. Nyt se on kai sanottava: minulla on maailman siistein työ! Töistä puheenollen, olin viikko sitten castingissä enkä voisi olla tyytyväisempi ensi kesän teatteriroolitukseen. (:

päivä jolloin Disney muutti vaatekaappiini.

Hahaa! Olen pohtinut jonkinlaista säännöllistä osiota blogiini ja törmättyäni Disney Boundiin keksin viimein mikä se voisi olla. Täten lupaan pureutua aina silloin tällöin jonkun Disneyhahmon tyyliin ja värimaailmaan ja siitä inspiroituneena etsiä omasta vaatekaapistani kyseistä hahmoa edustavan asun päälleni. Ei mitään naamiaistouhuja vaan pieni salainen teemapukeutuminen. 

Kaikki alkoi sinisestä mekosta, joka päällä tunnen aina suurta samaistumista Kaunotar ja Hirviö -elokuvan Belleen. Disneypäivä -osion ensimmäisenä pukeutumishaasteena olkoon siis kyseinen Kaunotar.

Ensimmäinen asu oli järkyttävän helppo toteuttaa, sillä tällä tavalla olen pukeutunut monta kertaa ennenkin. Sininen mekko, valkoinen t-paita, hiukset kierretylle poninhännälle sinisen rusetin kera ja How I met your mother -sarjasta tuttu Bro code -kirja rekvisiitaksi. Helppo nakki! 
Muutamia hahmoja olen jo suunnitellut tuleville päiville, mutta heittäkää ihmeessä haasteita kehiin! Samalla haastan myös teidät kokeilemaan kanssani Disneytempausta vaikka vaan yhden asun verran. Olisi hauska nähdä minkälaisia asuja saatte aikaiseksi.
Lopuksi: mikä on uuden osion tuomio, nappaileeko?

pääsiäisvärejä.

Pistin eilen pääsiäisen käyntiin pukeutumalla kermavaahtoon ja pastelliin eli Japanista ostettuun mekkoon ja villatakkiin. Siellä tuollaisia pitsiunelmia ja pastellisävyjä oikein vilisi jokaisessa vaatekaupassa, nuo olivat varmasti hillityimmästä päästä. 

Yleensä en jaksa pakertaa kamalasti kynsieni kanssa, mutta eilen innostuin väsäilemään itselleni asuun sopivat pääsiäiskynnet. Tässäpä teillekin vähän ohjetta, vaikka tällaisten kuvioiden tekeminen taitaakin olla monelle jo tuttua puuhaa. 

Operaatioon tarvitaan kaksi (tai useampi) lakkaa, sakset ja teippiä.

Ensin lakataan kynnet yhdellä värillä, jonka kuivumisen jälkeen leikataan teipistä esim. sahalaidan tai pilvenreunan muotoiset palat ja isketään ne kynsiin.

Sitten lakataan teippien päälle toisella lakalla ja annetaan kuivua kunnolla.

Lopuksi varovasti teipit pois ja tarvittaessa pientä reunojen siistimistä kynsilakanpoistoaineella. Valmis! Lakkauksen päälle kannattaa laittaa vielä kerros kirkasta lakkaa tasaisuuden ja pysyvyyden takaamiseksi. Itse laitoin kirkkaan tilalta mattalakkaa, jotta lopputuloksesta tuli "munankuorimaisempi".

Illalla suuntasin pastellisissa hepenissäni tovereiden T ja K kanssa Shakeriin yksille ja siitä elokuviin katsomaan Mirror Mirroria eli suomalaisittain Kerro, kerro kuvastinta.

Kollaasin kuvat: Google.

 Täytyy sanoa, että oli ehkä kummallisin elokuvakokemus pitkään aikaan. Elokuva oli samaan aikaan järkyttävän huono ja hyvä. Plussaa yllättävistä oivalluksista, saduille irvailusta, sukupuoliroolien muuttamisesta ja visuaalisesta annista. Miinusta tökeröistä erikoisefekteistä, taistelukohtauksista, ylimääräisistä juonikuvioista, "mustasta magiasta" ja erityisesti loppuratkaisusta. Kummaa miten elokuva pystyykin olemaan laadultaan noin epätasainen. 
Piakkoin on tulossa kuulemma toinenkin Lumikkiin perustuva elokuva, joten jään mielenkiinnolla odottamaan millainen se sitten on.

 Tässä vielä päivän jorinoihin millään tavalla liittymätön kuva kilpikonnasta, joka syö mansikankantaa. Hyvää pääsiäistä kaikille!

vintage.

Sunnuntaina väkersin aamupäivän itseäni vanhojen aikojen tyyliin sopivaksi. Kukkamekko päälle, alushame alle, 50-lukua henkivä ponnarikiehkura hiuksiin ja samaa aikakautta edustava neuletakki lämmikkeeksi. Kiharsin jopa otsatukan kaksinkerroin ja poltin samalla otsaani punaiset läiskät. Puoli neljän aikoihin olin vihdoin valmis suuntaamaan herrainkenkäni kohti Kaapelitehdasta ja Helsinki Vintage -tapahtumaa. 
Seuraava kuvasarja on ujosteleva otos reissustani.

 Olisihan tuolta voinut haalia mukaansa vaikka mitä vintage-ihanuuksia, mutta ainoaksi ostoksekseni jäi kuitenkin vain pari Suomessa valmistettuja, herkullisen värisiä kenkäunelmia, jotka sopivat täydellisesti yhteen jadenvihreän hameeni kanssa. Tervetuloa kesä!


Sitten vielä pieni loppukevennys:

Uuden otsatukan ansiosta näytän aamuisin kasarihirviöltä. Tänään saatiin H:n kanssa hyvät naurut kun päätin hieman liioitella asiaa. 

Ps. lisäsin blogimerkintöihini tägit, joten nyt on helpompi tutkia vanhoja jorinoitani niiden mukaan.