perjantai 12. lokakuuta 2012

syysvärejä.


Uutta kolttua kehiin! 
Kirottu viininpunainen. Kaupat pursuavat sitä väriä ja niin pursuaa kohta kaappinikin, vaikka olen aina ajatellut ettei kyseinen väri sovi minulle. Toisaalta niin kyllä ajattelin sinisestäkin joskus. 
Tämän syksyn aikana vaatemieltymyksiini ovat pikkuhiljaa soluttautuneet tummat sävyt ja farkkukauluspaidat. Pitkän metsästyksen jälkeen löysin vihdoin lyhythihaisen farkkupaidan ja samalla reissulla mukaan lähti myös tummanvihreä hame. Viininpunaiset asiat ostin jo ensimmäisten sen väristen vaatekappaleiden rantauduttua kauppoihin ja ne ovatkin pysytelleet päällä harva se päivä.


Kävin kesällä kampaajalla ja uusi kampaajatuttavuus kiepautti hiukseni käsittelyn jälkeen suoristusraudalla edestä kiharalle. Nerokasta! Itselläni kun tuppaa olemaan aina hiuksissa jonkinmoiset epämääräiset lettikiharat niin siihen kun lätkäisee päälle etuhiuksiin vähän kiharaa ja kääntää latvoja niin jo näyttää siltä kuin koko pää olisi käsitelty nätisti huolettomille surffikiharoille. Mikä parasta, tällaisen kiharapilven loihtiminen vie vähemmän aikaa kuin hiusten perusteellinen harjaaminen. 


Huomenna aamupäivällä karauttaa taas keikka-auto tuohon pihalle ja tiedossa on viikonlopun verran keikkailua sekä hotellimajailua. Tälläkertaa vuorossa Jyväskylä ja kotikaupunkini Lahti. Pakko varmaan piipahtaa kotikulmien kantapaikoissa mikäli vaan aikaa riittää. Hyvät viikonloput kaikille!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Kiertueella.

Hohoi siellä! En suinkaan ole vaipunut masennuksen syövereihin vaan olen yksinkertaisesti ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt taaskaan pahemmin tietokoneen ääressä jumitella. 


 Viimeisimmät viikot olen puuhastellut ahkerasti erään satunäytelmän parissa, asustellut sen vuoksi kaksi viikkoa Turussa tuttujen nurkissa, majoittanut yhtä näytelmätoveria kotonani täällä Helsingin päässä, suhannut kaksi kertaa päivässä harjoituksiin ja nauttinut liian lyhyitä yöunia. 


Tiiviin treeniputken aikana väsymyksen määrä on ollut jättiläismäinen, mutta toisaalta porukka meillä on niin hyvä, että naurua ja seikkailuja riittää kompensoimaan väsymystä.

 
Perjantaina oli sitten aika startata moottorit ja matkustaa näytelmäkiertueen ensimmäiselle etapille. 


Neljä esitystä, kaksi hotellia, kaksi kaupunkia. Voin kertoa, että sunnuntain viimeisen esityksen jälkeen tuntui todella hyvältä matkustaa kotiin ja omaan sänkyyn nukkumaan. 


Nyt kun yhden näytelmän harjoituskausi on saatu päätökseen on aika paneutua seuraavan projektin pariin, sillä myös Evita-musikaalin ensi-ilta lähestyy kovaa vauhtia. Vielä olisi paljon sisäistettävää tanssikoreografioissa ja stemmoissa. Sitä treenaan siis tämän viikon ja perjantaina onkin sitten lähtö jatkamaan jälleen satunäytelmän kiertuetta. 


Rankkaa on matkustella kaupungista toiseen ja opetella kahta juttua samaan aikaan, mutta toisaalta nytpä teen juuri sitä mitä olen lapsesta asti halunnut tehdä. 


Päivän asuista ja muista hömpötyksistä kerrottakoon, että kaiken tämän aikana päälläni on nähty lähinnä hikisiä t-paitoja, shortseja ja treenihousuja. Huomenna aion kuitenkin suunnata tutkimaan kolttukauppoja ennen treenejä, joten ehkäpä jotain asuyritelmiä ja niitä kampaustutoriaalejakin nähdään täällä taas nyt kun aikataulut hiukan helpottuvat.