keskiviikko 2. marraskuuta 2011

viimeiset Israelit.

Palasin tosiaan sunnuntaina viikon reissultani takaisin sateiseen Suomeen. Vaikka matka oli aivan mahtava niin oli myös mukavaa päästä takaisin kotiin rauhoittumaan. Israelissa kun noita aikatauluja noudatetaan esimerkiksi aivan eri tavalla kuin täällä kurinalaisessa Suomessa, joten tuolla töissä oli koko ajan sellainen pieni epätietoisuus asioista.

Tässä olisi nyt vielä viimeinen läjä kuvia ja sitten onkin aika palata taas kunnolla arkeen. Tuo reissu oli kyllä yksi elämäni hienoimpia tilaisuuksia mitä olen tehnyt ja saavuttanut. 


 Taukoa töistä ja kipaisu rannalle jääkahvin kera.


  Retki Jerusalemiin.




 Itkumuuri.






 Lasten filmifestarit järjestettiin paikallisessa Cinematequessa.


 Tuttuja naamoja vierailulla ennen muumielokuvan näytöstä.

Filmifestareiden loppujuhlat ja parhaan elokuvan palkitseminen.

Lentokentällä minua vastassa odotti yllättävä kokoonpano kun H:n lisäksi paikalla olivat myös omalta matkaltaan kentälle saapuneet vanhempani. Paluupäiväkseni osui siis sattumalta 24. (huh!) syntymäpäiväni joten vanhemmat olivat päättäneet jäädä vielä lentonsa jälkeen onnittelemaan vanhentunutta tytärtään kasvotusten. 
Kotona ehdin majailla ehkä reilun tunnin verran kunnes suuntasin läheiseen kuppilaan juhlistamaan vielä syntymääni muutaman toverin kera. Parin tunnin istuskelun jälkeen hyvin väsyneenä, mutta onnellisena kotiin. 
 Nyt täytyisi jotenkin taas päästä mukaan arjen kuvioihin ja hyväksyä se fakta, että täällä Suomessa on tähän aikaan vuodesta pimeää, märkää ja kylmää. Koti on kuitenkin aina koti.  

ps. hauskaa että joku on löytänyt tänne hakusanalla "lihava laama". :D

2 kommenttia:

Heidi Nummi kirjoitti...

Ai jumansviidu mitä kuvia, varsinkin toi kolmas oli mun mielestä jotenki aivan mieletön! Mitä työ-/koulujuttuja sä teit tuolla, saisko pienen briiffauksen ?_?

Allu. kirjoitti...

Oi kiitos! Mä yritin metsästää noista hattupäistä parempaakin kuvaa, mutta ne oli niin vikkeliä liikkeistään, että toi oli paras mihin pystyin. :D
En tiedä kuinka paljon uskallan kertoa kun mun työ on jossain määrin "salaista" hommaa, mutta sanotaan nyt vaikka että jos luet blogin kuvauksen ja yhdistät sen yhteen noista kuvista niin voit päätellä, että mut voi nähdä usein punaisessa mekossa esiintymässä. ;)