Lauantaina oli yllätyspäivä. Toveri P oli suunnitellut kämppikselleen M:lle yllätystä jo monta viikkoa ja vihdoin oli yllätyksen aika toteutua. Itse olin uskotellut M:lle etten ole kiinnostunut viettämään heidän kanssaan aikaa, mutta ilmaannuinkin sitten iltapäivällä heidän ovelleen ja suunnitelma saattoi käynnistyä.
P oli mestarikokkina loihtinut meille sitruunateemaisen herkkuaterian, jonka jälkeen toverini alkoivat vauhdilla valmistautua iltaan, M edelleen tietämättömänä siitä mitä tapahtuu.
Kuuden jälkeen kaapattiin M erinäisiin julkisiin kulkuvälineisiin ja lopulta Stella Polarikseen katsomaan aina yhtä hulvatonta improvisaatiota. M oli ensimmäistä kertaa katsomassa Stellan improa ja kävikin hyvä tuuri kun hänet houkuteltiin heti lavalle johtamaan improvisoitua kuorolaulua.
Nauruntäyteisen parituntisen jälkeen siirryttiin Shakeriin pirtelöille ja odottelemaan seuraavan yllätyksen alkamista. Oltiin P:n kanssa houkuteltu mukaan juoneen nimittäin pari yllätysvierasta, toinen Tampereelta asti.
Pienten ongelmien jälkeen yllätysvieraat saapuivat paikalle ja M oli aivan äimänä. Siinä vaiheessa suunnitellut yllätysnumerot loppuivat ja lähdettiin Kallioon ja seuraavaan tukikohtaan.
Vaan sieltäpä löytyikin meidän kaikkien muidenkin yllätykseksi sattumalta vielä yksi tuttu naama!
Loppuilta menikin sitten mainiolla porukalla höpötellessä ja yllätyspäivän onnistuneisuutta fiilistellessä. Whipii!
Seuraavana päivänä matkasin taas P:n ja M:n residenssiin, jossa muut pikkuhiljaa heräilivät. Nautiskeltiin auringosta ja hienosta säästä laiskasti sisätiloissa.
Houkuteltiin Tampereen vahvistus, toveri L, jäämään Helsinkiin vielä tiistaihin asti ja loistava yllätysten lauantai saikin yllättäen jatkua vielä monta päivää.
Voi sitä mahanpohjassa kutkuttavaa jännitystä. Olisipa joka päivä yllätyspäivä!
tiistai 17. huhtikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti