kierrätysjuttuja.

Käsi ylös kenellä on jokakeväinen pääsykoestressi! Itselläni moinen nimittäin puskee nyt niin ankarasti päälle, että tekisi mieli vetäistä kunnon itkupotkuraivarit ja muutamaan kertaan sen olen jo tehnytkin. Motivaatio treenaamiseen on täysin nollassa ja mietin vaan, että miksi ihmisen täytyy joka vuosi tehdä itselleen näin? Ja ennenkaikkea: onko olemassa jotain ahkeruus- ja itsetunnonkohotuspillereitä joita voisi popsia yliannostuksen aina toukokuussa.
Tänään(kin) olen vältellyt lahjakkaasti velvollisuuksiani vaikka deadline kolkuttaa jo ovelle. On siis erityisen hyvä hetki päivittää vähän blogia. 

Sunnuntaina käytiin H:n kanssa Kaapelitehtaan kierrätystapahtumassa. Luin Kierrätystehtaasta sattumalta lehdestä ja ilmaistapahtuma, jonne sai viedä omat romunsa toisten löydettäviksi kuullosti oikein mainiolta sunnuntaiohjelmalta. 

Päälleni puin tapahtuman hengessä itse vuosia sitten tyynyliinasta ompelemani hameen.

Kaapelitehtaalta löytyi siis ilmaistorin lisäksi myös maksullinen puoli, jossa myytiin käsintehtyä sälää laidasta laitaan sekä erilaisia työpajoja, joissa pystyi pientä maksua vastaan askartelemaan itselleen kaikennäköistä aina linnunpöntöistä mosaiikkitauluihin. 

Oltiin liikkeellä vasta tapahtuman viimeisinä tunteina, joten "ota ja jätä" -puoli oli jo tyhjennetty parhaista aarteistaan, mutta muutaman jutun onnistuin silti nappaamaan.

Ilmaistorille oli tosiaan tuotu vaikka minkälaista tavaraa, mm. Pitkäsen Jaakon historian vihko. Se nyt ei kuitenkaan päässyt laukkuuni vaikka sen sivuja koristaneet piirrokset olivatkin hienoja.

 Ilmaistorin jälkeen siirryttiin ihmettelemään myytäviä tavaroita. Siellä olisi kyllä ollut vaikka mitä ihanaa kotiin kuskattavaa, mutta hinnat olivat kuitenkin liian korkeat siihen nähden, että useita juttuja pystyisin toteuttamaan itsekin.

Mitäpä sieltä sitten tarttui mukaan? Ilmaistorilta löysin pinon seiskatuumaisia älppäreitä, mm. Elvistä, Marilyn Monroeta, Glenn Milleriä, Chuck Berryä, Cliff Richardia, Jerry Lee Lewisiä, Bill Haleyä ja muutamaa muuta. Ostostelupuolelta ostin bambuisen tiskirätin. 

Toinen ilmaistorilla tekemäni löytö oli vanhat Barbielehdet, jotka aiheuttivat sellaisen nostalgiaryöpyn, että ne oli pakko napata mukaan. Taisivat olla peräti juuri niiltä vuosilta jolloin lehti oli saatava aina kauppareissulta mukaan.

Katsokaa nyt näitä! Mahtavia viiksekkäitä Kenejä ja erityisen hienoa, että lehden kuvituksena on käytetty valokuvia eikä piirroksia. 

Sellaista tälläkertaa. Vaikka keväässä ottaa pannuun nämä stressaavat pääsykoerumbat niin se puolestaan on hienoa, että tähän aikaan vuodesta kaikki kirpputorit ja muut aarreaitat kukoistavat. Kai olette kuulleet jo Siivouspäivästä?