Tässä kuvamateriaalia illan kulusta:
Luovuutta vaatinut tarjoiluehdotus.
Kunnon juhlissa kuuluu tietysti olla jellyshotteja. Niistä lisää kämppikseni blogissa.
Sivistyneen siniveristä juhlaväkeä, kieliä myöten.
Linnakkeemme budjetissa ei ollut tilaa itsenäisyyspäivän ilotulitteille, joten tähtisädetikut saivat kelvata.
Lopuksi vielä kuva hipsteristä, joka juo hipsteripillillä hipsterijuomaa hipsterikirjahyllyn edessä.
Lisäsin tunnisteisiin "juhlat" -osion kun näitä teemabileitä on nyt sattunut lähiaikoina riittämään. Kiinnostaako teitä lukijoita tällaiset pienet juhlakatsaukset?
3 kommenttia:
Kyllä juhlakatsaukset kiinnostaa, saa mukavasti vinkkejä omiin kemuihin.
Mistä tuollasia popcornitötteröitä saa?
miksi korostat tuota hipsteriyttä(?) koko ajan. Mä en käsitä. Onko siinä jotain pahaa noissa tavaroissa jos ne on "hipsteri" kamaa ja millä edes määrität hipsteri tavarat ja vaatteet yms.. Mietin vain..
LauraL: Hyvä koska niitä on varmasti tiedossa jatkossakin. Popparitötteröt on ostettu aikoinaan Lontoosta, kaupasta jonka nimeä en muista nyt tähän hätään millään. Joku New Yorker muttei kuitenkaan se :D .
Anonyymi: Piti oikein tarkistaa aikaisemmista päivityksistä, että oonko hokenut hipsteri-sanaa taas vähän liikaa, mutta en kyllä huomannut että olisin.
Mua on 25-vuotisen ikäni aikana kutsuttu ainakin hipiksi, ernuksi, emoksi, altsuksi ja nyt hipsteriksi johtuen taiteellisemmasta pukeutumistyylistäni. Nimittelyt ei millään lailla loukkaa vaan tiedostan kyllä olevani "artsu" ja siksipä tykkään myös nauraa itselleni asian suhteen. Hipsterijutuista tehdään mun kaveripiirissä usein hyväntahtoista huumoria joten musta on hauskaa ilmaista täällä blogissani, että en suinkaan usko olevani kovin uniikki käyttäessäni vaikkapa samanlaista päälaelle käärittyä pipoa kuin muut kaltaiseni "oman tien kulkijat".
Toisinsanoen: koen olevani hipsteri ja olen ylpeä siitä. Toisaalta sanotaan myös, että tosihipsteri ei myönnä olevansa hipsteri. Vaikeita juttuja tämmöset.
Lähetä kommentti