"viikonlopun" seikkailut.

Tuntuu ihan sunnuntailta. Johtuu ehkä hyvin vahvasti siitä, että kolmena viimeisimpänä päivänä on tullut tehtyä viikonloppujuttuja. Ai mitä juttuja? On ollut yövieraita, Kansallisteatteria, kahviloita, viini&patonki -iltamia, seikkailutovereita, uusia paikkoja. Kuvat kertovat ehkä paremmin, joten tässäpä olisi niitä iso kasa.

Tänään olisi vielä kiinnostanut houkutella joku kaveri mukaan salakapakka -iltaan, mutta väsymys vie kuitenkin voiton ja jään vieraita varten sängyksi levitetylle sohvalle löhöämään, katsomaan jotain elokuvaa ja nautiskelemaan herkuista. Vielä kun pääsisi saunaan niin tämä olisi täydellinen yksin kotona -ilta poikaystävän ollessa keikkailemassa Riikassa. 

 

Huomenna onkin sitten työpäivä, joten kyllä nämä kolme päivää kelpasivat ihan uskottavasti viikonlopusta.

sunnuntaikelloja.

 Sunnuntain kunniaksi käppäiltiin aamulla pitkästä aikaa Valtterin kirppikselle. Sää oli mahtavan aurinkoinen, joskin syksyisen kalsea. Tälläkertaa ei tullut tehtyä kovin kummoisia löytöjä, mutta kirpputoreilla puolet hauskuudesta tuleekin siitä tutkimisen ilosta eikä niinkään niistä löydöistä.

 Paluumatkalla kävin vielä keskustassa pyörähtämässä ja rautatieasemalla jonottelemassa opiskelijakorttiini uutta tarraa. 

 Loppupäivä onkin sujunut leppoisasti tv:n sohvan, herkuttelun ja laiskottelun merkeissä. 

 Kirpparilta tarttui tosiaan mukaan vanha rannekello, jonka ostin lähinnä työkeikkojani ajatellen. Siihen pitää käydä vaihdattamassa vielä patterit, mutta muuten sain kyllä halvalla juuri sellaisen kellon kuin mistä olin haaveillutkin. Kaipa sitä voisi sen verran aikuistua, että alkaisi käyttää kelloa ihan muutenkin. Kauluspaita ja rannekello, mitä seuraavaksi?

Kellon lisäksi reissulta tarttui mukaan perus neuletakki ja musta t-paita kirpparilta sekä opiskelijatarraa odotellessa vielä jo jonkun aikaa himoitsemani punainen polka dot -kellohame.
Eipä sitten sen kummempia tänään. Huomenna käyn pyrähtämässä Turussa ja illalla suuntaan toista kertaa musikaaliharjoituksiin.

dwarf sparkley.

Tälle päivälle oli ohjelmassa aamupäivällä työkeikka yllä näkyvissä vermeissä. Marimekon iloinen takki oli vielä muutama vuosi sitten mielestäni maailman rumin vaate, mutta niin se vaan mieli muuttuu ja yhtenä palkkapäivänä huomasin kävelleeni kaupasta kotiin kyseinen mekko ostoskassissa. Sen jälkeen se onkin toiminut luottovaatteena. Liekö eräänä satuhahmona esiintyminen vaikuttanut mieltymyksiini.

Vallattoman keikan jälkeen menin vielä keskustaan hyörimään ja tutkailemaan vaatekauppojen tarjontaa. Mukaan tarttui ensimmäinen kauluspaita vuosiin sekä kirkkaanpunainen laukku ("it's not a purse, it's a satchel!"). Sonnustauduinkin heti uusiin ostoksiini, sillä illalla suuntasimme H:n kanssa katsomaan roller derbyn Suomi-Ruotsi ottelua. 

 Roller derby on minulle vain etäisesti tuttu laji ja senkin mitä tiesin etukäteen sen säännöistä olin oppinut "Roller girl" -nimisestä elokuvasta. Myöskään H ei ollut ennen käynyt katsomassa lajia, joten ensimmäiset minuutit meni lähinnä ihmetellessä, että miten niitä pisteitä rävähti Ruotsille taas viisi kappaletta. Pieni derbykärpänen jäi kuitenkin kutkuttelemaan korvan taakse ja olisin varmaan jo ilmoittautumassa harjoituksiin ellei selkäni olisi niin sökönä jo valmiiksi enkä olisi niin mustelma- ja onnettomuusherkkä muutenkin. Saapa nähdä. Tässä kuitenkin parhaimmistoa niistä kuvista joita sain napattua sen kaiken vauhdin keskellä.

ps. pahoittelen asukuvien huonolaatuisuutta, täällä sisätiloissa on jo niin pimeää.

ps2. otsikon todella katu-uskottava derby-nimi on varattu minulle. T: kääpiäinen

ps3. Ruotsi voitti.

asennemimmin muotiblogi.

 Olen kehitellyt itselleni tyylin tai ehkä pikemminkin persoonan, jota kutsun vaatimattomasti asennemimmiksi. Asennemimmi on se todella katu-uskottava naisihminen jolle kukaan ei mahda mitään ja joka on maailman khuulein ja rohkein kovistelija. Sellainen videopelien naissankari. Tänään olin vahingossa asennemimminä liikkeellä kun mieleni teki laittaa jotain arkista, mutta minulle tavallisesta poikkeavaa päälle. Pehmeä villaneule ja kengistä pilkottavat pitsisukat ehkä kuitenkin hieman tasapainottivat muuten hieman jätkämäistä asua. Näissä tamineissa kipaisin Vapianoon lounaalle kaverini kanssa ja siitä sitten vielä myöhemmin Ryhmäteatteriin katsomaan Don Quijotea.

 Äsken sitten räpsin vielä vihdoin kuvan siitä uudesta Tallinnasta ostamastani ja sen jälkeen hieman tuunaamastani talvitakista. Täydellisempää takkia en olisi voinut löytää, sillä tuo on ensinäkemältä hyvin tavallinen, mutta kuitenkin siinä on joku juju. Ja mikä voisikaan olla sen parempi juju kuin jättisuuri huppu, johon saisi hukutettua piiloon suuremmankin pään. Mikä tahansa missä on huppu voittaa minut yleensä samantien puolelleen ja vaikkei se ehkä kuvasta välity niin tuossa se huppu on todellakin ennennäkemättömän suuri. Tuunaus minkä takille tein oli siis, että lisäsin hihoihin ja helmaan luonnonvalkoista pitsiä juuri ja juuri pilkottamaan ja lisäksi piristin takin ilmettä rintakorulla ja bambiheijastimella. Kyllä nyt kelpaa talven tulla tännepäin.

 H naureskeli valokuvaussessioilleni ja halusi myös päästä edustamaan muotiblogiin. Tässä ammattimainen poseeraus ranskalaispaperin kera. :D

Loppuun vielä todistusaineistoa siitä miten piloille pystyy lemmikkieläimensä hemmottelemaan. Niilo-konna on nimittäin oppinut taas pahoille tavoille ja tallustelee joka ilta kodistaan olohuoneeseen sohvan viereen ja pyörii siinä sekopäisenä niin kauan kunnes otuksen nostaa ylös sohvalle torkkupeiton uumeniin. Siihen konnaherra sitten nukahtaa samantien ja nukkuu tyytyväisenä aina niin pitkään kunnes vien otuksen takaisin omaan kämppäänsä. Näkisitte kuinka sekopäisenä tuo veijari riehuu aina ennenkuin pääsee sohvalle.  Mutta on se vaan niin onnellisen näköinen tuossa suosikkipaikallaan, että itsellänikin onnellisuuskertoimet kasvavat sitä katsellessa.

sirkus saapui eteiseen.

Punaisen ja valkoisen tai mustan ja valkoisen yhdistelmästä raitamuodossa tulee aina mieleen sirkus. Erityisesti jos siihen vielä yhdistää viikset tai muhkean, pallomaisen muodon. Vanhanajan sirkus kiehtoo minua kamalasti, joten päädyn aika usein leikkimään pukeutumiseni kanssa sirkusteemalla. Tänään sirkustelu ei kuitenkaan ollut suunniteltua vaan pienet sirkusvibat aiheutuivat vahingossa kun puin kaverilta saadut saappaat ensimmäistä kertaa päälleni, raidallisen hameen kaveriksi. Pakkohan siihen yhdistelmään oli sitten vielä lisätä viiksikoru sirkusten voimamiesten kunniaksi.
Ja kyllä, tämä on nyt sitten juuri se hame jonka pari päivää sitten ompelin. 

Ensimmäinen kuva kellahti vähän vinoon kun piti kiirehtiä esiintymislaulukurssille, mutta sellaista kai se sirkustelukin aika usein on, hiukan vinoa.

huomenna mentiin korkeasaareen.

Tänäänpä oli taas aika suunnata perinteiselle reissulle Korkeasaareen. Toisinsanottuna siellä sattui olemaan ilmaispäivä, joten kamera kouraan ja menoksi! 

Ensin muutama riikinkukkokuva, joita H räpsi minusta juuri ennen kameran akun loppumista. 

 Sitten perään osa niistä lukuisista kuvista, joita minä otin eri eläinveijareista. Tähän väliin täytyy muuten sanoa, että kun googlailette niitä eläimiä (kyllä, tilastot kertovat, että yksi suosituin sana millä minun blogini löytyy on "apina" tai "kulta-apina" :D) niin muistakaapa, että nämä ovat kaikki minun itse ottamiani ja näin ollen toivoisin ettei kuviani lainailtaisi ainakaan ilman mainintaa.

 Nämä apinat olivat tällä kertaa toisia suosikeistani. A) siksi koska niillä on viikset, B) siksi, että nuo hölmöläiset vaan istuivat oksalla ja halailivat toisiaan.

 Isoista kissoista sain paljon hyviä kuvia, mutta mahtavinta oli kun yksi tiikereistä alkoi yhtäkkiä mouruamaan todella masentuneella äänellä kolostaan. Tässä kuvassa kyseinen kissi vaikuttaa kuitenkin päinvastoin todella onnelliselta.

 Manuli oli minulle uusi tuttavuus ja mahtavin kaikista. Saatiin H:n kanssa hyvät naurut kun herra/rouva Manuli mökötti erittäin tympääntyneen näköisenä tuolla kolossaan. Olisin minäkin siinä tihkusateessa kyllä mököttänyt.

 Laama. Ne ovat kyllä aina yhtä pöljän näköisiä otuksia.

 Karhuilla oli juuri ollut ruokinta joten ne pötköttivät vierekkäin kivillä ikäänkuin päät tyynyillä. Ruokalevon paikka.

 Pikkuruinen kenguru oli hurjan söpö ja ainoa lajitoveriensa keskuudessa, joka uskaltautui ulkoilmaan.

 Riikinkukkoja löytyi Korkeasaaresta joka nurkasta ja mm. tämä yksilö kaverinsa kanssa näytti olevan selkeästi salaisella karkumatkalla jonnekin.

 Kilpikonnien luona täytyy viettää aina erityisen paljon aikaa, jotta ehtii lähettää terveiset tuolta meidän taloudessa ryömivältä konnalta.

Mutta kyllähän siellä Korkeasaaressa viihtyi vaikka sää sattui olemaan vähän kehno. Illalla kävin vielä tapaamassa paria vanhaa taistelutoveria herkkujen merkeissä ja nyt aion katsoa viimeisimmän huippiksen kun en sitä maanantain tanssitunnin takia ole vielä nähnyt. Adios!

tylsimyksen tapahtumarikas elämä.

Luovutan. On ollut tarkoitus päivittää tätä blogia nyt monena päivänä ja olisi ollut ihan mukiinmeneviä asujakin esiteltävänä, mutta olen yksinkertaisesti ollut niin aikaansaamaton etten ole saanut niistä kuvia räpsittyä. 
Sen sijaan olen kyllä muuten ollut ahkera ja väsännyt vapaapäivieni iloksi kaverin tilaaman taulun, ommellut punavalkoraidallisen hameen ja tuunannut uudesta talvitakista uniikin lisäämällä siihen luonnonvalkoista pitsiä.

Joten täten luvassa siis yksi kuvallinen todiste maalaamastani taulusta ja yksi vakoilukuva keskeneräisestä hameesta. Ensi kerralla ehkä sitten kuvaa myös valmiista hameesta sekä talvitakista. 

Useista vapaapäivistä huolimatta lähipäivinä on päässyt tapahtumaan paljon todella jännittäviä juttuja. Mainitsinkin tuossa viime kerralla jo mukavasta työkeikasta ja nyt sen voi kai jo möläyttää ääneenkin, että olen lähdössä viikoksi työkeikalle Israeliin. Pääsin myös mukaan yhteen musikaaliin, jonka harjoitukset alkoivat tänään ja eihän tässä nyt voi muuta kuin olla superjännittynyt ja innoissaan. Mukavia asioita ja onnistumisia tapahtuu näköjään sittenkin myös syksyllä, vaikka vielä hetki sitten olin manailemassa elämän ankeutta.

sankareita ja jänishousuja.

Tämä päivä on pitänyt sisällään onnistumisia, pelkurimaista toimintaa, yhden toverillisen "bisnesslounaan" sekä hiukan laiskottelua. 
Kamera on pysytellyt tänään ikkunalaudalla uusien tai oikeastaan vanhojen osien ympäröimänä eli toisinsanottuna en jaksanut räpsiä mitään asukuvia tältä päivältä. Uteliaille kerrottakoon kuitenkin, että päällä oli harmaa kellohame, musta t-paita, mustat sukkahousut, mustat villasukat valkoisella pitsireunalla, kuparinruskea neuletakki ja kaulassa huuliharppukoru. 
Laiskuuksissani kaivoin kuitenkin esittelyyn asuni muutaman viikon takaisista häistä, joissa juhlistettiin kaveripariskunnan herra- ja rouvautumista. Salainen teemapukeutumiseni oli nimeltään "50-luvun kotirouva", joka onnistui mielestäni odotusteni mukaisesti.

Samaisten hääjuhlien tienoilla olin väsäillyt myös elämäni ensimmäisen juustokakun, kuten kunnon kotirouvan kuuluukin. Tässä myös nähtävissä taas yksi kunnianhimoinen kampauskokeiluni, josta olen aikamoisen ylpeä.

Häissä oli yhtenä ohjelmanumerona keikka, jonka visuja pystyi katselemaan 3D-laseilla. Niistähän riittikin sitten paljon huvia ja vähintäänkin yhtä paljon kreisejä biletyskuvia. 
 

Jos nyt kuitenkin palataan vielä tähän päivään niin sain tosiaan aamulla todella mukavan puhelun, josta en uskalla paljastaa sen enempää kuin että kivoja töitä on luvassa. Kävin myös vanhan luokkatoverini kanssa lounaalla, jonka jälkeen suuntasin pienen kotona pyrähtämisen jälkeen esiintymislaulukurssille, jossa olen nyt muutaman viikon käynyt pelkuroimassa. Siitä sanottakoon, että kun edellisellä kerralla olin reipas ja rohkea improlaulaja, niin tälläkertaa olin varsinainen arkajalka. Siitä riittääkin sitten piiskaamista taas hetkeksi. ;) 
Nyt kuitenkin takaisin pienen tuunausprojektin kimppuun. Kaksi blogipäivitystä saavutettu, jes!

ankoille kypäröitä.

Hola! Nyt kävi sellainen juttu, että toistaiseksi meikäläisen päivät ovat sen verran vailla tekemistä, että sain äkillisen päähänpiston liittyä khuulien, Helsinkiläisten bloggareiden kastiin ja laajentaa (tai ainakin jälleen kerran yrittää laajentaa) blogiani "khuulin indietytön muoti- ja valokuvausblogiksi".

Totuushan on nimittäin yksinkertaisesti se, että kaikenmoisia narsistisia asukuvia on tullut räpsittyä tässä muutaman vuoden sisällä jo aikamoinen kokoelma ja kun en viitsisi täyttää niillä facebookin kuvakansioitakaan niin ajattelin sitten ripotella niitä tänne. Nyt kun tosiaan tuntuu olevan mukavasti ylimääräistä aikaa bloggailuharrastukselle. 

Täten polkaisen trendikkään blogi-urani käyntiin päivän asulla, sekä uuden kampauskokeilun hehkuttamisella. Itselleni tästä kokonaisuudesta tulee hyvin vahvat nörttivibat. Näytän videopelinörtin tyttöystävältä, mikä kyllä oikeastaan pitää myös hyvin vahvasti paikkansa. 

 

Normaalisti en ymmärrä mitään "tää nyt pistäis tähän sata samanlaista poseerauskuvaa itsestään" -päivityksiä, mutta tälläkertaa on pakko vähän fiilistellä tuota kampausta, koska olen siitä kovin ylpeä. Harmi vaan, että siitä aiheutui jo muutaman tunnin jälkeen niin kova päänsärky, että oli pakko purkaa koko viritelmä. 

Tänään en ole oikeastaan mitään muuta "järkevää" tehnyt kuin pyörähtänyt keskustassa ostamassa punavalkoraidallista hamekangasta ja pitsiä pientä tuunausprojektia varten, sekä hakenut taulupohjan ystäväni tilaamaa taulua varten. Tiedän, että tämä aiheuttaa nyt nyrpistelyä, mutta minun puolestani voisi tämä lomailu jo pikkuhiljaa riittää. 

 

Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat stalkkerit!